FANDOM


Suuri sota (eng. the Great War, ja joskus myös ydinsota voi viitata tänne) alkoi ja loppui 23. lokakuuta 2077, kun kaikki ydinasein varustetut valtiot (pääasiasssa Yhdysvallat, Kiina ja Neuvostoliitto) laukaisivat ydinaseensa. Useimpien selviytyjen mukaan pommitus kesti suunnilleen kaksi tuntia. Viimeisen pommin tiputtua maailma vajosi syvään pimeyteen ja ydinlaskeuman tilaan.

Tapahtumat ennen sotaaMuokkaa

Geopoliittinen tilanne, joka johti kauan pelätyn maailmanlaajuisen ydinsodan alkuun, johtui enimmäkseen maailmanlaajuisesta energiakriisistä. Fossiiliset polttoaineet, pääosin raakaöljy, alkoivat loppua vuoteen 2050 mennessä. Tämä energiakriisi oli osittain tulosta loputtomasti nousevasta tarpeesta fossiilisille polttoaineille, jota tarvittiin paljon Fallout-maailman suurempiin ja vähemmän energiasäästöisempiin teknologioihin. Tähän oli syynä mahdottomuus kehittää elektroniikkaa ja valmistaa kunnollisia materiaaleja Fallout-maailmassa. Energiakriisin myötä, kaikille kehittyneille, teollistuneille valtioille, jotka aikoivat varmistaa jäljellä olevat raakaöljyt itselleen, tuli kiire onnistua tässä. Loppuen lopuksi halu viimeisille luonnonvaroille ja niiden takia johtuneet sotakonfliktit tuhosivat planeetan. Euroopan liittovaltio oli reagoinut öljyn hintojen nopean nousun ei-hyväksyttäville tasoille Lähi-idän runsaasti-öljyä-omistavien valtioiden luona, joten päästi sotilaallisen toiminnan valloilleen noilla maailman alueilla vuonna 2052. Tämä väliintulo viime kädessä johti israelilaisen Tel Avivin kaupungin tuhoon joulukuussa 2053, terroristin ydinkäyttöisen laitteen ja rajoitetun ydinkäyttöisen vaihdon osanottajien välisen ristiriidan vuoksi, maailman ensimmäinen sitten vuoden 1945 jälkeen.

YK yritti tuloksetta ylläpitää rauhaa, ja monet siihen kuuluneet valtiot jättivät yhteisön. Kahden kuukauden kuluttua resurssisotien alkamisesta vuonna 2052 YK hajotettiin. Yhdysvalloilla oli maailman viimeiset raakaöljyvarat, minkä vuoksi kiinalaiset hyökkäsivät Alaskaan vuonna 2066 kauppaneuvottelujen katkettua. Yhdysvallat miehitti Kanadan vuonna 2076 varmistaakseen kanadalaisten tuen Alaskan rintamalla. Samalla Yhdysvaltain liittohallitus toimi aggressiivisesti sen omia kansalaisia vastaan estääkseen sota-ajan mellakointia, sodanvastaista kansalaistottelemattomuutta ja rintamakarkuruutta. Yhdysvallat kosti kiinalaisille käynnistämällä kiinalaisen mantereen oman kalliin miehittämisen vuonna 2074 vähentämään kiinalaisuhkaa rintamalla. Huolimatta alkuperäisistä kalliista vastoinkäymisistä, tämä strategia osoitautui onnistuneeksi ja amerikkalaiset joukot vapauttivat Alaskan kaupungin Anchoragen ja pakottivat kiinalaisen vapautusarmeijan perääntymään kokonaan amerikkalaiselta maaperältä tammikuussa 2077. Tämä voitto saavutettiin pääasiassa kehittyneemmän sotilaallisen teknologian johdosta, jota Yhdysvallat kehitti ristiriidan aikana. Alaskan kiinalaismiehityksestä alkanut kiinalais-amerikkalainen sota toimi lähtölaukauksena suurelle sodalle, joka alkoi samana vuonna Alaska vapautuksen kanssa.

Suuri sotaMuokkaa

Ei tarkkaan tiedetä kuka laukaisi ensimmäisen, sodan aloittavan ydinpommin, vaikkakin Enclavien presidentti Dick Richardson väittää syyllisen olevan Kiinan kansantasavalta; "...Ja sitten ne pirun kommunistit laukaisivat pomminsa", hän sanoi jutellessaan valitulle (Pelin Fallout 2 pelaajahahmo) vuonna 2242. Yhdysvallat olivat jo sodassa Kiinan kanssa kiinalais-amerikkalaissotien kautta, jotka siis myöhemmin tultaisiin tuntemaan resurssisotina, kun ydinvaihto alkoi vuonna 2077. Sierra Depot GNN:n tekstien mukaan Power Armor -varusteilla varustetut amerikkalaisjoukut olivat lähestymässä Kiinan pääkaupunkia, Beijingiä, ja pelastautuakseen tästä Kiinan arvellaan lähettäneen pommit, mikä taas aloitti täysimittaisen ydinhyökkäyksen. Toisaalta, avaruusmuukalaisten epäillään olevan syypää erään muukalaisten vangin äänitelokikirjan mukaan, sillä siellä viitataan alieneiden yrittäneen varastaa ICBM-rakettien laukaisukoodeja. Sodan aloittaja ei kuitenkaan loppupeleissä ole merkittävä, se kuitenkin kertoi kaikkien suuren skaalan konfilktien loppumista. Ydinpommien "vaihto", joka muodosti suuren sodan, kesti vain kaksi tuntia, mutta oli uskomattoman tuhoisa ja uudelleenmuokkasi maailman ilmaston, sekä tuhosi useimmat sivilisaatiot ympäri maailmaa. Suuren sodan alkuvaiheissa vapautettiin enemmän energiaa kuin kaikkissa ihmisten aiheuttamissa konfliktiteissa maailmanhistoriassa aiemmin yhdistettynä. Kiinalaiset strategiapommittajat ja ballistiset ohjukset iskivät Yhdysvalloissa ensimmäisenä länsiranniikkoon, jonka takia itärannikolla (jonne raketit kerkesivät suunnilleen klo. 10:47) useammat pääsivät suojaan holveihin ja takasi suuremman selviytymismahdollisuuden.

Kahden ydintulen tunnin aikana Maan maantiede ja ilmasto olivat huomattavasti muuttuneet. Kokonaiset vuoristojonot ilmaantuivat maan lommoontuessa ja liikkuessa lukemattomien, tähdättyjen ydinpommien takia. Joet, järvet ja meret kuivuivat vähätuottoisten, kaikkien käyttämien ydinpommien jälkeisestä laskeumasta johtuvasta radioaktiivisuudesta ja ilmasto muuttui kauhistuttavasti. Kaikki Maan alueet, paikasta riippumatta, kärsivät yhdestä, loputtomasta vuodenajasta, kun ensimmäiset pölyt ja kaasut puuskusivat ilmakehään ydinräjähdyksien seurauksena, tuloksena polttava, radioaktiivinen aavikkokesä.

Suuren sodan seurauksetMuokkaa

Sodan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta tuhosta huolimatta, jotkut alueet säilyivät asumiskelpoisina, matalilla ja siedettävillä määrillä laskeuman aiheuttamaa radioaktiivisuutta. Selvinneet ihmiset onnistuivat joissakin maailman kolkissa jatkamaan elämää sotaa edeltävien sivilisaatioiden raunioissa, luoden uusia yhteiskuntia, jopa pieniä kaupunkeja. Holvikaupunki selvisi GECK:n ansiosta. Jotkut maailman suurkaupungit eivät täysin tuhoutuneet niiden huomattavan matalan räjähdyssaannin takia, kaupungit, kuten Washington D.C., jopa onnistui säilyttämään kokonaisia rakennuksia hyvinkin läheisistä räjähdyksistä huolimatta. Joka tapauksessa, useimmat kadut ja tiet olivat ja tulevat olemaan suljettuja rikkinäisten rakennuksien palasista. Washington DC.:n raunioissa kaupungin maanalaiset metrot pysyivät pääosin ehjänä, ja vaikka moni metrotunneleista tukkiutui ja romahtivat ydinpommien paineaalloista, ovat metrotunnelit silti helpoin tapa matkustaa kaupungissa.

Noin viikko viimeisten pommien tultua alkoi sataa, tosin, vesi ei ollut juotavaa. Sade oli mustaa, se sisälsi nokea ja tuhkaa, kaiken muun ydinpommien aiheuttamien radioaktiivisten ainesosien lisäksi. Sade merkitsi kauhistuttavan laskeuman maailman, sodan takia lopullisesti tuhotun maailman, alkua. Sade kesti neljä pitkää päivää ja tappoi tuhansittain kaikki sodasta selvinneitä lajeja, oli ne sitten eläimiä, kasveja tai pienelijöitä. Ne muutamat elävät asiat, ihmiset, kasvit tai eläimet, jotka selvisivät sateesta joutuivat elämään ympäri maailma levinneessä elottomassa autiomaassa, jossa lähes kaikki sotaa edeltävä elämä oli kuollut laskeuman aiheuttamasta radioaktiivisuudesta.

Mahdollisesti estettävissä olleet kuolemat suuren sodan aikanaMuokkaa

Monet amerikkalaiset luulivat ilmahyökkäyssireenejä vain uudeksi harjoitukseksi lokakuun 23. päivä vuonna 2077. Holvit sulkivat asukkaansa sisälle (paitsi holvi numero 12, jota ei koskaan suunniteltu suljettavan kokonaan) Maan palaessa atomipommeista. Joidenkin kansalaisten, jotka ottivat sireenit tosissaan, ei ollut mahdollisuutta päästä holveihin. He hakeutuivat kaikkiin mahdollisiin suojapaikkoihin: viemäreihin, metroasemille, pommisuojiin (jotka olivat kuitenkin mitättömiä suojia amerikkalaisen Vault-Tecin holveihin verrattuna), tai, kuten Keller-perhe, kansalaissuojeluvarikkoon. Ilman kunnollista kivi-, metalli- tai vastaavaa suojaa vain muutamat selviytyivät ydinpommeista johtuvalta lämmöltä ja kineettisiltä voima-aalloilta. Osa niistä jotka altistuivat suurille määrille radioaktiivisuutta, muuttuivat ghouleiksi, ja jotkut näistä rakensivat jopa omia yhteisöjä.

Näytti siltä, että muutamat perheet jopa selvisivät useita ydinsodan jälkeisiä vuosia salaojaverkoston keskuksissa, kuten on nähtävissä Oscar Zulu -radiosignaalin aktivoimisen jälkeen. Tällöin paljastui, että Bob Anderstein tarvitsi perheensä kanssa apua. Ne, jotka olivat jo saaneet (tai ostaneet) paikan holveissa, menivät sisään jo ennen ydinsodan alkua. Ne, jotka eivät saaneet paikkaa, jätettiin oman onnensa nojiin ydinpommien armoille, ja he hakeutuivat omiin tilapäispommisuojiin. Kuten naispuolinen ghouli, Carol, ghoulien yhteisössä, Underworldissä, kertoo; hänen perheellään ei ollut varaa hankkuitua holviin. Tämä viittaisi siis siihen, että vain tavallista rikkaammilla oli mahdollisuus päästä holviin suuren sodan aikana. Postilaatikoista löytyvien kirjeiden perusteella sellaisetkin, jotka olivat ostaneet tai saaneet paikan holviin, eivät silti pääseet holveihin tilanpuutteen vuoksi, sillä Vault-Tecillä oli vähän aikaa ja ehtivät rakentaa vain 122 holvia ennen ydinsodan alkua. Washington D.C.:n alueella holvit olivat täyteen ängettyjä, ja ihmisiä oli yli sallitun määrän, kun taas vähemmänasutetuissa osavaltioissa, kuten Oklahoma, holvit olivat lähes tyhjillään. Tämä on pääosin syy siihen miksi niin moni jäi suojatta. Fallout 3:ssa on mahdollista postilaatikoita avatessa löytää postilaatikon omistavalle perheelle kuuluva ilmoitus, jossa kerrotaan että heille ei ole enää tilaa holveissa ja vastineeksi tarjottiin suojapaikkaa Kanadassa. Tosin, ei tiedetä oliko Kanadassa oikeasti yhtään holveja.

LähteetMuokkaa

Galleria Muokkaa

Great war
FO3 nuke

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki